Novascotiannoutajat ry:n Turun alueen puuhanainen Taija Lehtinen järjesti meille koirien ensiapukurssin, jonka pitäjäksi oli kutsuttu koiraterapeutti Janita Leinonen (http://www.finnbc.net/). Kun ilmoitus kurssista tuli yhdistyksemme sivuille se herätti heti kiinnostukseni: ensiaputaitoni yleensäkin ovat aika heppoiset ja jos korillemme sattuu jokin onnettomuus niin todennäköisesti en osaisi muuta kuin ulvoa yhteen ääneen niiden kanssa.
Janita Leinonen on kokenut kouluttaja ja se kuului esityksen selkeytenä ja ymmärrettävyytenä. Kurssin kesto oli viisi tuntia, joka etukäteen ajatellen tuntui pitkältä ajalta, mutta asiansa osaava ja taitava esiintyjä sai yleisö mielenkiinnon pysymään vireillä loppuun saakka. Mukaan sai ottaa oman koiran harjoituskoiraksi ja useimmat kurssilla läpikäydyt asiat opeteltiinkin "kädestä pitäen" tekniikalla. Esimerkiksi tassusiteen tekeminen on tositilanteessa helpompaa, jos on etukäteen harjoitellut terveellä koiralla. Oman koiran mukana olo auttoi myös ymmärtämään sitä, minkälainen koira on terveenä ja kun tietää millainen koira on terveenä on helpompaa arvioida sitä onko se mahdollisesti sairas. Janitalla oli mukanaan myös omat kokeneet demokoiransa Tekla ja Cosmo, jotka asiantuntijan tyyneydellä esittivät milloin ontuvaa koiraan ja milloin hukkunutta.
Kurssi aloitettiin käymällä läpi koiran perushuoltoa: korvien puhdistusta, kynsien leikkausta ja hammaskiven poistoa. Perushuoltoon kuuluu myös osata tarkkailla oman koiransa turkin kuntoa, liikkeiden pehmeyttä ja tasapainoisuutta venyttelyä jne. Esimerkiksi, jos koira istuu jatkuvasti toispuoleisesti vain toisen lonkan päällä on syytä epäillä selkävaivoja. Koiran terveyteen liittyy myös lukuisia uskomuksia, joista ehkä yleisin on luulo siitä, että kuiva ja lämmin kuono olisi merkki koiran huonosta kunnosta. Sen sijaan kuonosta ei saa valua eritteitä eikä terve koira hankaa kuonoaan. Raudan puutteesta taas todennäköisimmin kyse silloin, jos koiran kuonosta tulee verta. Tällöin koiran ruokaan on luonnollisesti syytä lisätä rautapitoisia ravintoaineita kuten pinaattia tai persiljaa.
Varsinaiseen ensiapuun perehtyminen aloitettiin lääkelaukkuun tutustumalla. Tarpeellinen oli myös huomautus, että ensiapulaukkuun ei kannata hankkia mitään sellaista, jonka tarkoitusta ei tiedä, Tämähän pätee myös ihmisten oman ensiapulaukun yhteydessä. Tärkeimmät joka kodin tarvikkeet lienevät koirien oma kuumemittari (peruslämpö noin 38,2 -39,2 C), kyypakkaus (joka tietenkin on aina lenkeillä mukana) sekä kipulääke, joista koirille turvallisia ovat ketoprofeiini johdannaiset lääkkeet. Kipulääkettä ei koskaan saa antaa tyhjään vatsaan sen enempää koiralla kuin ihmisellekään. Myrkytyskeskuksen numero muuten on 09 - 471 977, jos ei satu kuulumaan siihen harvinaiseen ihmisryhmään, joka muistaa kaikki numerot ulkoa, se kannattaa laittaa kännykän muistiin.
Viiden tunnin aikana käytiin läpi perusterveyden huollon lisäksi mm. myrkytykset, tulehdukset, murtumat, sähköiskut, shokki ja kohtutulehdus. Opeteltiin elvytystä, lastoittamista, siteiden tekemistä ja palovammojen hoitoa. Oleellista on kuitenkin muistaa, että ensiavun tarkoituksena on elintoimintojen ylläpito ja lisävaurioiden synnyn estäminen. Lähes kaikissa onnettomuustapauksissa koira on välittömästi saatava lääkärille ensiavun antamisen jälkeen. Monesti kuitenkin kysymys on minuuteista: mikäli ensiavun antamista ei aloiteta välittömästi, ovat vauriot usein niin suuria, ettei lääkärikäyntiä enää tarvita.
Kurssin lopuksi suoritettiin vielä tentti. Jokainen osanottaja sai oman onnettomuuden hoidettavakseen ja joutui kertomaan muille, miten hän kyseisen tilanteen ratkaisisi. Minulle osui lämpöhalvauksen hoitaminen ja yllättävää kyllä myös minun koirani olisivat tämän kurssin jälkeen selvinnyt omistajansa luvattomasta huolimattomuudesta. No siis ainakin teoriatasolla. Jotta kurssilla opitut tiedot eivät heti unohtuis,i saimme kaikki erittäin hyödyllisen opintomonisteen. Nyt sitä sitten pitäisi vain muistaa kerrata aina silloin tällöin. :-) Lämpimät kiitokset järjestäjille ja hyvälle kouluttajalle, toivottavasti minunkaan ei tarvitse tyytyä pelkästään ulvomaan koirieni kanssa, jos onnettomuus sattuu kohdalle.