Hiihtolomaa vietettiin tänä vuonna aika rauhallisissa merkeissä, kun samaan ajankohtaan taisivat osua talven kovimmat pakkaset. Toisaalta, jos helmikuun puolivälissä ei ole pakkasta, niin kait sitä on ihan turha odotella koko talvena. Ja talvihan tuntuu oikealta talvelta vain, jos on jäätä ja pakkasta. Pakkasissa on lisäksi se hyvä puoli, että ne jäädyttävät myös meren ja paikkoihin, joihin sulan maan aikana pääsee ainoastaan veneellä, voi kulkea jalan. Puolessa välissä lomaa pääsimme käymään jäitä pitkin mökillä ja sekös oli typytsyistä ( ja myös meistä kaksijalkaisista) ihanaa.

Ihaninta kaikista oli Fannilla, joka ehti onnellisena hakea punaisen pallonsa ennen kuin me muut edes pääsimme rantaan.

Jaettu ilo on tietysti aina kaksinkertainen ilo vaikka Frida ei palloa saakkaan kuljettaa. Siitä viis - jäällä on silti hauskaa juosta.

Punaiset ferrarit jarruttavat täydestä vauhdista.

ja taas mennään

Parasta pallossa on tietenkin se, että sitä voi hakea, mutta aika mukava se purulelunakin.

Pallo on kulunut Fannin käsittelyssä aivan röpelöiseksi. Kesällä siihen menee vettä sisälle, mutta sekään ei haittaa. Fanni ja pallo ovat mökillä vuodenajasta riippumatta erottamattomat.

Jää oli niin liukasta, että välillä Fannille tuli "Bambi" efekti.

Jäältä löytyi myös mielenkiintoisia jäälauttasärkkiä (huom! väleissä ei ole sulaa)

Silloin kun tassut pitivät, niin meno oli tyylikästä!

Meidän kuningattarelle on alkanut tulla vähän harmaata kuonon ympärille. Kun Fannille annettiin rokotukset perjantaina, niin Fridakin kävi tarkastuttamassa takatassujaan. Silloin tällöin kylmällä ilmalla pitkän rasituksen jälkeen Frida saattaa vähän ontua takatassujaan, kun se lähtee levon jälkeen liikkeelle. Huolestuneille omistajille kuitenkin eläinlääkärissä vakuutettiin, että Frida on oikein hyvässä kunnossa ikäisekseen (No miten niin ikäisekseen? Sehän täyttää vasta kohta kahdeksan!)

Meidän Hurja-Hannat toivottavat oikein hyvää talven jatkoa kaikille neli- ja kaksijalkaisille ystävilleen!