Wickström sytkyttää hitaasti eteenpäin.

Tuuli painaa korvasi luimuun.

Nostat kirsusi ylös ja otat vainun,

ehkä linnutkin ovat jo palanneet.

Rantavajalla vanha fisuri tervehtii.

Huiskautat häntääsi – "hei vaan!"

Nyt on kiire, ei me joudeta pysähtymään.

Vielä nopeammin, nopeammin pitäisi veneen mennä.

Ehkäpä se saa nopeutta lisää,

kun juokset jännittyneenä 

paarpuuria ylös ja styyrpuuria alas.

Vihdoin laituri näkyy, et malta enää

vaan hyppäät, no onneksi ranta on tuttu.

Vasta saunan rapulla ehdit turkkisi ravistamaan.

Sitten metsään, on kaikki polut pakko tarkastaa.

Vihdoin pysähdyt ja hengität syvään.

On vahtipaikkasi ennallaan.

Kun laumasi saapuu, sille kerrot haukahtaen:

"vuoden paras aika alkoi tänään!"